Seminaarit ja webinaarit

Suomen Ergonomiayhdistyksen vuosiseminaari 2023

Suomen Ergonomiayhdistyksen vuosiseminaari järjestettiin 4.12.2023 webinaarina. Ergonomia monitieteisenä tieteenalana pyrkii löytämään keinoja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen. Yksi ergonomian osa-alueista on kognitiivinen ergonomia, joka on iso osa jokapäiväistä työelämäämme. Suomen Ergonomiayhdistys haluaa vuoden 2023 vuosiseminaarissa keskittyä kognitiiviseen ergonomiaan ja aivoterveyteen. Puheenvuoroissa kuulimme, miten edetään kohti kognitiivisesti kestäviä työoloja, sekä miten toteutetaan kestävää aivoterveyttä ergonomian avulla. Lisäksi kuulimme Eurooppa-ergonomin pätevyyden hankkimisesta, eli miten pätevöidytään ergonomian asiantuntijaksi kansainvälisesti.

Vuosiseminaarin ohjelma:

14:00 Webinaarin avaus
Maria Lindholm, Suomen Ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja

14:05 Kohti kognitiivisesti kestäviä työoloja
Virpi Kalakoski, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos

14:30 Kestävää aivoterveyttä ergonomialla
Kati Päätalo, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu

14:55 Eurooppa-ergonomin pätevyys
Veli-Matti Tuure, erikoistutkija, TTS Työtehoseura

15:10 Yleinen keskustelu ja webinaarin päättäminen

 

Suomen Ergonomiayhdistyksen webinaari 5.5.2023

Suomen Ergonomiayhdistys järjesti webinaarin 5.5.2023. Webinaarissa Ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja Maria Lindholm piti alustuksen tuotantolaitoksen suunnittelun yhteydessä huomioitavasta ergonomiasta ja Finnsafe ry:n edustaja Eija Kupi, Senior Manager EHS, Fazer Makeiset Oy, esitti aiheeseen liittyviä tosielämän esimerkkejä. Materiaali saatavilla Jäsenille-osiosta (vaatii kirjautumisen).

 

Suomen Ergonomiayhdistyksen vuosiseminaari 2022

Suomen Ergonomiayhdistyksen vuosiseminaari järjestettiin 1.12.2022 webinaarina. Vuosiseminaarissa pohdimme ergonomian asiantuntijuutta eri näkökulmista. Ergonomia monitieteisenä tieteenalana pyrkii löytämään keinoja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen. Ergonomian asiantuntemus voi rakentua monenlaisten koulutus- ja osaamistaustojen kautta. Tärkeää on, että ergonomian asiantuntijat osaavat oman ammattitaitonsa lisäksi hyödyntää myös muiden asiantuntemusta etsittäessä ratkaisuja työn, työympäristöjen sekä työvälineiden kehittämiseksi. Puheenvuoroissa kuulimme, miten ergonomia näyttäytyy työfysioterapeutin, työturvallisuuden asiantuntijan sekä suunnittelijan silmin sekä kävimme keskustelua ergonomian asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä. Vuosiseminaarin ohjelma:

13:00 Avaussanat
• Suomen Ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja Arto Reiman

13:10 Ergonomiaa eri näkökulmista
• Ergonomia työfysioterapeutin näkökulmasta: Johanna Koroma, Työfysioterapeutit ry
• Ergonomia tehdassuunnittelun ja työturvallisuuden näkökulmasta: Työsuojelupäällikkö Teemu Suokko, MSK Group
• Ergonomia suunnittelussa: Asiantuntija Max Lindfors, Visonomix

14:00 Lyhyt tauko

14:10 Yhteinen keskustelu:
• Teemoina mm.: 1) roolien määrittämisen tarpeellisuus, 2) koulutustarpeet sekä kouluttajatahot, 3) seuraavat mahdolliset kehitysaskeleet
• Puheenjohtajina Suomen Ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja Arto Reiman ja varapuheenjohtaja Maria Lindholm

 

Suomen Ergonomiayhdistyksen vuosiseminaari 2021

Suomen Ergonomiayhdistyksen vuosiseminaari toteutui yhteistyössä ERGO2030-tutkijaryhmän valmisteleman ja Anita ja Olli Seppäsen Muistosäätiön pääosin rahoittaman seminaarin kanssa keskiviikkona 10.11.2021 kello 13 alkaen. Webinaarin teemana oli "ERGO 2030 - Ihminen teollisuuden teknologian murroksissa". Webinaarissa käytiin keskustelua siitä, millaista ergonomiaosaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, kun työpaikoilla hyödynnetään uudenlaisia teknologioita. ERGO 2030 -tutkimushankkeessa ( https://www.utupub.fi/handle/10024/152322) havaittiin, että erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tarvetta lisätä osaamista, miten huomioida tuotannon ja tuotteiden suunnittelussa HFE-tietoutta (Human Factors and Ergonomics).

Webinaarin pääpuhujaksi kutsuttiin professori Jan Dul Rotterdamin yliopistosta. Professori Dul on ollut 2000-luvulla keskeinen ergonomiavaikuttaja tullen tutuksi esimerkiksi vetämästään työryhmästä, joka osaltaan määritteli ergonomiaa tieteenalana vaikuttaen näin esimerkiksi kansainvälisen ergonomiajärjestön ergonomia-ajatteluun. (https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00140139.2012.661087?journalCode=terg20). Professori Dul on myös tutkinut monin tavoin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyksiä ergonomian viitekehyksessä ja on myös tuttu puhuja useista NES-konferensseista.

Webinaarissa pohdittiin keskeisten suomalaisten toimijoiden kanssa ergonomian merkitystä, sekä mietittiin keinoja, kuinka ergonomian asemaa voitaisiin vielä paremmin nostaa esille työpaikoilla.

Webinaarin ohjelma:
13:00 Seminaarin avaus ja hankkeen taustaa
Jari Kaivo-oja, Tutkimusjohtaja Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

13:20 The role of HFE in system performance
Jan Dul, Professori (Technology and human factors), Rotterdam School of Management, Erasmus University, Hollanti

13:50 Mitä on HFE tällä hetkellä Suomessa?
Arto Reiman, Dosentti Oulun Yliopisto ja Puheenjohtaja Suomen Ergonomiayhdistys

14:00 ERGO 2030 -tiekartta - Mihin se perustuu ja mitkä ovat sen tavoitteet?
Elina Parviainen, HumanProcess Oy

14:50 Paneelikeskustelu: Miten tulevaisuuden teknologiat näkyvät ja vaikuttavat työpaikoilla?
Heikki Handroos, Professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Minna Lanz, Professori, Tampereen yliopisto
Ville Lestinen, Development Manager, Sustainability and communication, Fortum Oyj, President of Finnish Systems Engineering ry (FINSE)
Antti Närhinen, Neuvotteleva virka mies, Työ- ja elinkeinoministeriö

Yleisökeskustelu: Mitä eri tahot voisivat tehdä ja miten voitaisiin edistää eri toimijoiden yhteistyötä?

15:50 Loppu-yhteenveto ja päätös

 

Suomen Ergonomiayhdistyksen vuosiseminaari 2020

Suomen Ergonomiayhdistyksen vuosiseminaari ja vuosikokous järjestettiin 19.11.2020 ajan hengessä etäyhteyksin. Vuosiseminaarin myötä juhlistimme yhdistyksemme 35:ttä toimintavuotta. Seminaarissa kuulimme puheenvuoroja ergonomian eri näkökulmista. Yhdistyksen opinnäytekilpailun tänä vuonna voittaneen Kati Nevalaisen puheenvuoro käsitteli fyysisesti raskaiden töiden kehittämistä valmistavassa teollisuudessa. Turun yliopistossa toimivan Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja taas käsitteli tulevaisuuden näkymiä työn muutokselle, ohjaten keskustelua organisaatioergonomian näkökulmiin. Lisäksi kuulimme psykologian tohtori Virpi Kalakosken näkemyksiä kognitiivisesta ergonomiasta ja sen kehittämisestä. Seminaarissa esillä ollutta materiaalia on tallennettu Jäsenille/Seminaarien materiaalit -osioon (vaatii kirjautumisen).

Esitykset:

Seminaarin avaus - mitä tapahtuu ergonomiarintamalla?
Suomen Ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja Arto Reiman

Työterveysyhteistyö terveyden edistämisessä fyysisesti raskaassa työssä. Tapaustutkimus metallialan yrityksessä
Suomen Ergonomiayhdistyksen vuoden 2020 opinnäytetyökilpailun voittaja Kati Nevalainen

Näkökulmia työn muutokseen - mikä suomalaista työelämää odottaa tulevaisuudessa?
Tutkimusjohtaja, dosentti Jari Kaivo-oja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu

Miten kognitiivista ergonomiaa voi parantaa työpaikoilla?
Psykologian tohtori, johtava tutkija Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos

 

Suomen Ergonomiayhdistyksen syysseminaari 2019

Suomen Ergonomiayhdistyksen syysseminaari pidettiin Tampereen yliopistolla 15.11.2019. Seminaarin aiheena oli Ergonomialla tuottavuutta ja hyvinvointia. Seminaarissa käsiteltiin sitä, kuinka ergonomialla voidaan vaikuttaa sekä työhyvinvointiin että tuottavuuteen työuran eri vaiheissa sekä työntekijöiden että organisaation näkökulmista. Tarkoituksena oli jatkaa keskustelua siitä, kuinka kokonaisvaltaisempaa ergonomianäkemystä esiintuomalla voidaan vaikuttaa eri tasoilla. Seminaarin aloitti työsuojelupäällikkö ja työympäristöasiantuntija Teemu Suokko MSK Cabins Oy:stä esityksellään Ergonomialla tuottavuutta ja hyvinvointia. Tämän jälkeen professori Clas-Håkan Nygård Tampereen yliopistolta kertoi tutkimustuloksista liittyen aiheeseen Työkykyinen töissä - terveenä eläkkeelle. Seminaarin päätti ylitarkastaja Tuija Rönnholm Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta esityksellään Psykososiaalinen kuormitus. Tilaisuudessa tutustuttiin lisäksi pohjoismaisen NES Innovation Prize -ergonomiakilpailun tänä vuonna voittaneeseen yrittäjään Janne Ryönänkoskeen ja hänen tuotteeseensa Ergotroll.

Seminaarin esitykset löytyvät Jäsenille-osiosta (vaatii kirjautumisen).

Suomen Ergonomiayhdistyksen varapuheenjohtajan avauspuheenvuoro

Suomen Ergonomiayhdistyksen varapuheenjohtaja Teemu Suokko käsitteli syysseminaarin alustuksessaan  ergonomian monimuotoisuutta ja siitä johtuvaa määrittelyn haasteellisuutta. Mistä siis puhutaan, kun puhutaan ergonomiasta? Lähtökohtaisesti ergonomia on tekniikan ja toiminnan sovittamista ihmisille, ja koostuu fyysisestä, kognitiivisesta ja organisatorisesta ergonomiasta. Suomen Ergonomiayhdistyksen tavoitteena onkin yhdistää työssään mitä ergonomian osa-aluetta tahansa soveltavat ja edistävät ihmiset ja yhteisöt. Lisäksi yhdistyksen tavoitteena on edistää ergonomian tutkimusta, koulutusta ja tiedonvälitystä sekä tukea käytännön ergonomiatyötä. Kuluvan vuoden aikana on edelleen käyty tärkeitä keskusteluja eri yhteistyötahojen kanssa, julkaistu uudet verkkosivut sekä toteutettu hiljattain jäsenkysely, jonka tuloksista kuullaan myöhemmin.

Teemu Suokko: Ergonomialla tuottavuutta ja hyvinvointia

Omassa käytännön työssään työsuojelupäällikkönä ja työympäristöasiantuntijana MSK Group Oy:ssä toimiva Teemu Suokko toteaa, että toimintaympäristön sovittaminen ihmisille vaikuttaa sekä kokonaissuoritukseen (tuottavuus, tehokkuus, laatu, kilpailukyky) että työhyvinvointiin (työkyky, terveellisyys, turvallisuus, kehittyminen). Yrityksen toiminnan painopisteen tuleekin olla työprosessien, teknisten ratkaisujen, menetelmien ja työympäristön kehittämisessä, sen sijaan että keskitytään vain kuntouttamaan yksittäisiä työntekijöitä jälkikäteen. Globaalin kilpailukyvyn kehittämiseksi on tärkeää edistää koko toimintajärjestelmän suoritustasoa kehittämällä uusia tuotteita, panostamalla työn ja tuotteiden laatuun ja edistämällä työn sujuvuutta.

Työympäristön kehittämisprojekteissaan Teemu Suokko on lähtenyt liikkeelle työn kuormituksen mittaamisesta. Näin saadaan selville muutostarpeet sekä työn eri vaiheiden kuormitustekijät. Työkuormituksen juurisyyt on myös selvitettävä, sillä lähtökohtaisesti huonosti organisoitua, tai jopa turhaa työtä ei kannata lähteä sellaisenaan kehittämään. Toimintaympäristön kehittämisen seurauksena on sekä yrityksen että henkilöstön koettava hyötyvänsä muutoksesta, jotta sekä tuottavuus ja työhyvinvointi voivat edistyä. Kehittämiseen tarvitaankin sosioteknistä suunnistusvaistoa, eli kykyä sovittaa sosiaalinen järjestelmä osaksi teknistä järjestelmää. Näin voidaan tukea yrityksen kilpailukykyä ja henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin varmistamiseksi ajatus onkin suunnattava toimintaympäristön kehittämiseen. Näin voidaan suoraan vaikuttaa yrityksen ja sen henkilöstön työn ja terveyden jatkuvuuteen. Tuottavuus luo työhyvinvointia - osallistavan ergonomian avulla.

Clas-Håkan Nygård: Työkykyisenä töissä- terveenä eläkkeelle:

Tampereen yliopiston professori Clas-Håkan Nygårdin mukaan työntekijän työkyky on muutoksessa koko työuran ajan, mutta etenkin työuran loppupuolella. Työ ei sen sijaan muutu, jos sitä ei muuteta. Työ ei siis mukaudu automaattisesti työntekijän työkykyyn, vaan se muuttuu muista, kuten esimerkiksi tuotannollisista syistä. Työkyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi onkin huomioitava, että työntekijän ikääntyessä fyysinen toimintakyky muuttuu: fyysinen kunto ja tasapaino heikkenevät, lihasvoima laskee 25-30% ja nivelten liikkuvuus vähenee. Myös henkisessä toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, kuten muutokset muistissa ja tiedonkäsittelyssä, suorituksen nopeus ja joustavuus laskevat, näkö ja kuulo alentuvat. 

Toisaalta ikääntyminen voi lisätä kokonaistoimintakykyä, sillä strateginen ajattelu sekä kyky valita oikeita, helppoja ja turvallisia työtapoja, tai kyky välttää riskejä lisääntyvät. Viisauden ja ammatillisen osaamisen, työkokemuksen ja käytännön työtaitojen karttuminen ja kyky miettiä asioita uudestaan ja motivoitua, esim. kehittämään omaa toimintaa ovat huipussaan. Lisäksi ikääntyminen tuo mukanaan muutoskyvykkyyttä, oppimismotivaatiota ja lisääntynyttä uskollisuutta työnantajaa kohtaan.

Muutosten vaihtelu yksilöiden välillä lisääntyy kuitenkin iän myötä riippuen fyysisestä aktiivisuudesta. Sen sijaa kaikilla lisääntyy ikääntymisen myötä levon ja työvuoron aikana tapahtuvan palautumisen tarve. Elpymisen tarvetta, kuten palautumista, on alettu tutkia vasta viimeisten 10 vuoden aikana. Väestötutkimuksissa on kuitenkin todettu, että työ ylläpitää toimintakykyä. Alentunut työkyky on puolestaan riski kyvylle selviytyä päivittäisistä toiminnoista vanhuudessa. Hyvä työkyky edellyttää, että työn vaatimukset ovat tasapainossa työntekijän ominaisuuksien kanssa työuran jokaisessa vaiheessa. Työkyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen kannattaa panostaa, sillä hyvä työkyky kantaa hedelmää vielä eläkeiässä: hyvä työkyky keski-iässä merkitsee parempaa toimintakykyä myös eläkkeellä.

Tuija Rönnholm: Psykososiaalinen kuormitus

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Tuija Rönnholm esitteli työsuojeluvalvonnan visiota ja tavoitteita vuosille 2020-2023. Painopistealueita ovat työolot, pirstaloituva työelämä, työn kuormittavuus, jatkuva uudistuminen, tieto ja digitalisaatio. Muutokset ja jatkuva uudistaminen työelämässä lisäävät psykososiaalista kuormitusta. Työn psykosiaalinen kuormitus voi liittyä työn järjestelyihin, työn sisältöön tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen.

Työn psykososiaalisen kuormituksen tunnistamisen työkaluksi on julkaistu Työn psykososiaaliset kuormitustekijät-kyselymenetelmä. Vaikka kysely on ensisijaisesti kehitetty työsuojeluvalvonnan työkaluksi, on sitä mahdollista käyttää myös työpaikkojen omassa työsuojelutoiminnassa. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät-kysely löytyy Tyosuojelu.fi-verkkopalvelusta osoitteesta: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyoolosuhdemittarit/tyon-psykososiaaliset-kuormitustekijat-kysely

Psykososiaalisen työkuormituksen arvioinnissa on työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys olennaisessa roolissa. Työpaikkaselvityksen tulosten ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi, toimenpide-ehdotukset ja toimenpide-ehdotusten seuranta käsitellään työsuojelun yhteistoiminnassa. Kun riskitekijät on tunnistettu, ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä estetään kuormituksen haitallisen vaikutuksen syntyminen. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi tehtävien uudelleen organisointi, työprosessien selkeyttäminen ja tehtävien priorisointi. Kuormitustekijöiden vaikutusta vähentävien toimenpiteiden avulla puolestaan vähennetään haitallista vaikutusta esimerkiksi koulutuksen ja joustavien työaikojen ja tauottamisen avulla. Kielteisiin seuraamuksiin kohdistuvat toimenpiteet puolestaan antavat paremmat mahdollisuudet jatkaa työssä terveenä, esimerkiksi työn mukauttamisen, kuntouksen ja varhaisen tuen avulla.

 

Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari 2019

Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari pidettiin 17.5.2019 yhteisöjäsenemme Treston Oy:n tehtaalla Jyväskylässä. Seminaarin aiheena oli Näkymätön näkyväksi: Ergonomian monet kasvot teollisuudessa. Seminaarissa käsiteltiin ihmisen, työn ja työympäristön vuorovaikutusta useasta ergonomian näkökulmasta, huomioiden niin fyysisen, kognitiivisen kuin organisatorisen ergonomian osa-alueet. Seminaariohjelmaan kuuluneen tehdaskierroksen aikana oli mahdollista tutustua teolliseen työympäristöön, jossa näkyvimpänä ergonomian muotona on fyysinen ergonomia sekä työturvallisuus.

Katso seminaarin kooste täältä: Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaarin 17.5.2019 kooste

Arto Reiman: Näkymätön näkyväksi: Ergonomian monet kasvot

Suomen Ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja Arto Reiman käsitteli ergonomian monimuotoisuutta mikrotasolta makrotasolle sekä ergonomian avulla saavutettavia hyötyjä: työn terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta. Ergonomiassa keskeistä on organisaation ja siellä työskentelevien ihmisten huomioiminen. Ergonomia on paitsi tieteenala, myös kattokäsite, johon kuuluu niin työturvallisuus, koneturvallisuus, prosessiturvallisuus, työhygienia kuin työntekijän kokonaisvaltainen hyvinvointikin. Ergonomian voidaan ajatella olevan myös suunnittelutieteellinen näkökulma työn kehittämiseen; kun kehitetään turvallisuutta ja tuottavuutta, kehitetään samalla myös hyvinvointia.

Ergonomiakäsite on muokkautunut vuosien varrella aika yksilökeskeiseksi, mutta esimerkiksi insinööritieteiden näkökulmasta ergonomiaan liittyy olennaisesti aina myös organisaatio ja sen johtaminen. Ergonomialla voidaankin katsoa olevan kaksi rinnakkaista tavoitetta: työntekijän hyvinvointi sekä organisaation tuottavuus ja suorituskyky sekä lisäksi näiden kehittäminen. Haasteena ergonomian edistämistyössä onkin se, miten ergonomian hyödyt pystyttäisiin osoittamaan euroina. Lisäksi haasteena on löytää organisaation kannalta olennaisimmat mittarit siihen, miten mitataan työkykyä, yksilön, tiimin ja organisaation suorituskykyä, laatua sekä sitoutumista ja motivaatiota. Ergonomian keinoin saavutetut konkreettiset ja mitattavissa olevat hyödyt saattaisivat lisätä ergonomian painoarvoa työhyvinvointipainotteisessa julkisessa keskustelussakin. Tärkeintä on kuitenkin nivoa ergonomian näkökulmia aina kulloinkin vallalla oleviin trendeihin kuten työhyvinvointiin, työkykyjohtamisen ja kestävään kehitykseen, sekä ymmärtää, miten megatrendit kuten ikääntyminen ja digitalisoituminen tulevat vaikuttamaan ergonomiaan.

Katso koko esitys täältä: Arto Reiman: Näkymätön näkyväksi: Ergonomian monet kasvot

Jonna Patama ja Anja Tanttu: Ergonomia tehtaan lattialla: Case Treston Oy

Treston Oy:n työsuojeluvaltuutetun Jonna Patama ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuntoutusalan lehtorin Anja Tantun esityksessä pohdittiin, miten teollinen työ tulee tulevaisuudessa muuttumaan ja miten varmistetaan, että niin työelämässä jo mukana olevilla kuin tulevaisuuden työntekijöilläkin on oikeanlaista osaamista, esimerkiksi yhteistyörobottien (cobots) kanssa työskentelyyn.

Kognitiivinen ergonomia nousee entistä tärkeämmäksi myös teollisessa tuotannossa, sillä teknologian nopean kehityksen myötä uuden oppiminen korostuu. Samalla työpisteellä voi jatkossa työskennellä myös robotti, jolloin sosiaalinen vuorovaikutus vaihtuu koneen kanssa työskentelyyn. Epävarmuus omasta osaamisesta ja uuden oppimisesta voi aiheuttaa henkistä kuormittumista aikaisemman fyysisen kuormittumisen sijaan. Robotin tehdessä raskaat ja muuten hankalat työvaiheet, nousevat tärkeiksi taidoksi jatkuvaan muutokseen sopeutuminen ja oman osaamisen päivittäminen. Teknologian nopea kehitys ja sen vaikutukset työympäristöihin luovat haasteita myös koulutustarjontaan: Miten koulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon tulevaisuuden työelämätaidot ja miten osataan ennustaa tulevia tarpeita? Esimerkiksi Oulun yliopistossa diplomi-insinöörien koulutukseen kuuluu työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden tietopaketti, mutta ergonomiankin kannalta tärkeä työturvallisuus ei välttämättä aina kuulu tulevan teollisuuden esimiehen osaamisalueen. Myös robotiikkaosaamisen tarve kasvaa jatkuvasti, sekä lisäksi ymmärrys siitä, miten esimerkiksi yhteistyörobottien kanssa työskentely muuttaa työelämässä tarvittavaa ergonomiaosaamista.

Katso koko esitys täältä:  Jonna Patama ja Anja Tanttu: Ergonomia tehtaan lattialla: Case Treston Oy

Ilkka Teirioja: Miten lean ja työkykyjohtaminen kohtaavat?

Treston Oy:n tehdaspäällikkö Ilkka Teirioja kuvaa leania toisaalta jatkuvan parantamisen ajattelutavaksi, toisaalta taas valikoimaksi työkaluja, jotka auttavat organisaatiota sujuvoittamaan toimintaansa poistamalla sekä hukkaa että asiakkaalle lisäarvoa tuottamatonta työtä. Ergonomian näkökulmasta leanin taas saatetaan ajatella lisäävän toistotyötä ja yksipuolistavan työtehtäviä. Kuitenkin turhan työn poisto ja työprosessin vakiointi edesauttavat saavuttamaan ergonomiankin tavoitteita eli terveellistä, turvallista ja tuottavaa tapaa tehdä työtä. Toistotyön aiheuttamaa kuormitusta voidaan tarvittaessa vähentää työkierron avulla.

Jatkuva prosessin parantaminen tarkoittaa jatkuvaa muutosta myös yksilötasolla, ja työntekijät saattavat kokea muutoksen jopa uhaksi. Leanin tarkoituksena ei kuitenkaan ole henkilöstön vähentäminen vaan tuottaa nykyisellä henkilöstömäärällä entistä tehokkaammin. Ei siis pyritä siihen, että käsi kävisi nopeammin vaan sen sijaan pyritään poistamaan kädeltä turha ja tuottamaton liike. Onnistunut muutos vaatiikin myös työntekijöiden osallistamisen kehittämistyöhön sekä selkeästi perustellun ja kommunikoidun tavoitteen, jota kohti jokainen toiminnallaan pyrkii. Vaikka jokaisen työntekijän on hyvä kehittää myös omaa työtään, on tärkeää, että katsotaan kokonaisuutta koko prosessin kehittämisen kannalta. Pelkkä yksittäisen työpisteen tai työvaiheen ergonomian kehittäminen saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että kehitetään ns. turhan työn ergonomiaa. Tästä syystä työkykyä parannettaessa ergonomia-asiantuntijan on osattava tunnistaa ja analysoida kehitettävää työtä koko prosessin näkökulmasta, jolloin parannukset kohdistuvat koko organisaatiota hyödyttävään tuottavaan työhön.

Katso koko esitys täältä: Ilkka Teirioja: Miten lean ja työkykyjohtaminen kohtaavat?

Pertti Saariluoma: Ihmisen ja älykkäiden järjestelmien vuorovaikutuksen suunnittelu

Kognitiotieteen professori Pertti Saariluoma Jyväskylän yliopistosta puhui ihmisen ja älykkäiden järjestelmien vuorovaikutuksen holistisesta eli kokonaisvaltaisesta suunnittelusta. Saariluoma tarkasteli holistista suunnittelua  Yhdysvaltain kansallisen tekoälystrategian (US national AI strategy ) pohjalta. Strategiassa todetaan tarve tutkia ja kehittää tehokasta vuorovaikutusta ihmisen ja älykkäiden järjestelmien välillä. Strategiassa todetaan, että tekoäly ei tule niinkään korvaamaan ihmistä, vaan auttamaan saavuttamaan ihanteellisen toiminnan tason kaikilla elämän (myös työelämän) osa-alueilla. Olennaista on hahmottaa, miten esimerkiksi työn tekeminen tulee muuttumaan.

Holistinen suunnittelu huomioikin ihmisen, käyttötarkoituksen, käyttökokemuksen ja motivaation. Suunnittelu vaatii laaja-alaista asiantuntemusta onnistuakseen: algoritmien ja eettisten asioiden tuntijaa, lakimiestä, psykologia ja insinööriä. Holistiseen suunnitteluun liittyy olennaisena osana mimetiikka eli toimintaperiaatteiden matkiminen ja etenkin kognitiivinen mimetiikka eli informaatioprosessien matkiminen. Saariluoman mukaan tekniikkavetoisen suunnittelukulttuurin rinnalle on tullut elämäkeskeinen suunnittelu (life-based design), joka on käyttäjäläheistä ja -lähtöistä suunnittelua perustuen ihmisen elämään koskeviin käsitteisiin ja lainalaisuuksiin. Elämäkeskeisen suunnittelun mittarina on ihmisen elämänlaadun parantaminen, kun taas tekniikkavetoisen suunnittelun tulosta mitataan usein vain rahassa. Olennaista on, että ihmisen ja älykkäiden järjestelmien suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös eettiset periaatteet. Tulevaisuudessa haasteena onkin, kuka lopulta säätelee ja valvoo maailmanlaajuisesti tekoälyyn liittyvää kehitystä, jotta tekoäly saataisiin valjastettua saavuttamaan ihanteellisen toiminnan tason kaikilla elämän osa-alueilla.

Tutustu Saariluoman tutkimukseen kognitiivisesta mimetiikasta: Cognitive Mimetics for Designing Intelligent Technologies

Tutustu Saariluoman teokseen elämäkeskeisestä suunnittelusta: Designing for Life

Nina Backman ja Elina Lääperi: Asennot haltuun - ergonomiaopas opiskeluun avoimessa oppimisympäristössä 5-6 lk oppilaille

Seminaarissa julkistettiin opiskelijapalkinnon 2019 saajat. Palkinnon saivat tänä vuonna Nina Backman ja Elinä Lääperi Oulun ammattikorkeakoulusta. heidän opinnäytteensä aiheena oli Asennot haltuun - ergonomiaopas opiskeluun avoimessa oppimisympäristössä 5-6 lk oppilaille.   Opinnäytteen toteutumismuoto on video, jonka voi katsoa täältä: https://youtu.be/iBAD11ctRNw

Lue lisää voittaneesta opinnäytetyöstä täältä: http://www.ergonomiayhdistys.fi/yhdistys/opinnaytetyokilpailu/