Elämme maailmassa, jossa olemme jatkuvasti tekemisissä teknisten laitteiden sekä rakennetun ympäristön kanssa. Hyvä ja huono ergonomia ilmenevät monin tavoin arjessamme. Hyvä ergonomia sujuvoittaa toimintaamme monin eri tavoin. Toisaalta usein törmäämme erilaisiin huonoihin suunnitteluratkaisuihin, jotka hankaloittavat ja vaikeuttavat toimintaamme.
Ergonomia on tieteenala, joka auttaa ymmärtämään ihmistä eri ympäristöissä. Hyvää ergonomiaa tarvitaan sekä työssä että työn ulkopuolella. Ergonomian soveltajat, ergonomit, edistävät monin tavoin työn, menetelmien, työvälineiden, tuotteiden, organisaatioiden, toimintajärjestelmien ja -ympäristöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia ihmisten tarpeiden, kykyjen ja rajoitusten mukaisiksi. Hyvän ergonomian avulla tuetaan ja kehitetään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollistetaan tuottava ja turvallinen työ. Tällaisessa ihmiskeskeisessä kehittämisessä tarvitaan monipuolista ergonomiatietoa ja -osaamista sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Suuri haaste onkin tuoda ergonomiatietoutta ja -ymmärrystä paremmin esille työpaikoilla.
Suomen Ergonomiayhdistys käyttää ergonomian määritelmänä suomenkielistä käännöstä kansainvälisen ergonomiayhdistyksen vuonna 2000 hyväksymästä englanninkielisestä määritelmästä. Määritelmän mukaan "Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia ja soveltaa ammattialana ergonomian teoreettisia periaatteita, tietoja ja menetelmiä ihmisen hyvinvoinnin ja toimintajärjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi".
Ergonomiaa on perinteisesti tarkasteltu kolmen osa-alueen kautta:
Fyysinen ergonomia keskittyy fyysisen toiminnan sopeuttamiseen ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi. Fyysinen ergonomia ilmenee fyysisen työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa.
Kognitiivinen ergonomia keskittyy järjestelmien ja niiden käyttöliittymien sopeuttamiseen vastaamaan ihmisen tiedonkäsittelyn ominaispiirteitä. Kognitiivinen ergonomia ilmenee järjestelmien ja niiden käyttöliittymien (näytöt ja ohjaimet) ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa.
Organisatorinen ergonomia keskittyy teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittamiseen. Organisatorinen ergonomia ilmenee mm. henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa, ja se liittyy myös tuotannon ja palveluiden kehittämiseen sekä henkilöstön yhteistyön kehittämiseen.