Julkaisut

IEA:n uutiskirjeet:

March - April 2024
arkisto

Päivi Kekkosen väitöskirja: Monta toimijaa, yksi työpaikka - Monen toimijan välisen yhteistyön kehittäminen organisaatioiden sisällä ja niiden välillä

Suomen Ergonomiayhdistyksen pitkäaikainen jäsen Päivi Kekkonen väitteli Oulun yliopistossa perjantaina 12.2.2021 organisatoriseen ergonomiaan liittyvästä aiheesta: Monta toimijaa, yksi työpaikka - Monen toimijan välisen yhteistyön kehittäminen organisaatioiden sisällä ja niiden välillä.

Tietyillä aloilla, kuten esimerkiksi rakennusalalla, teollisuudessa ja kaivostoiminnassa, on paljon yhteisiä työpaikkoja. Suomen lainsäädännössä yhteinen työpaikka määritellään sellaiseksi työpaikaksi, jossa toimii yksi pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja ja lisäksi muita työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia samanaikaisesti tai peräkkäin siten, että heidän toimintansa voi vaikuttaa työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Vaikka yhteiset työpaikat ovat melko yleisiä, löytyy niihin liittyvää tutkimusta verrattain vähän. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan yhteisiä työpaikkoja, ja pohditaan käsitteen soveltamista myös tilanteisiin, jotka eivät täytä yhteisen työpaikan lainsäädännöllistä määritelmää.

Tutkimus sijoittuu organisatorisen ergonomian alalle. Ergonomia pyrkii sovittamaan erilaisia järjestelmiä, teknologioita ja ympäristöjä ihmiselle, ja organisatorinen ergonomia keskittyy tähän toimintaan tarkastelemalla erilaisten organisaatioiden rakenteita, prosesseja ja käytäntöjä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda katsaus nykypäivän työelämän yhä monimutkaisempiin verkostoihin organisatorisen ergonomian näkökulmasta.
Päivi Kekkosen väitöskirja

Sujuva työ kevensi kuormitusta ja lisäsi työhyvinvointia - Juncar Oy

MSK-konserniin kuuluvan Juncarin tehtaalla Lapualla sujuvoitettiin tuotantoprosesseja osallistavan ergonomian keinoin ja projektin tuloksena työstä tuli sujuvaa, kuormitus keveni ja työhyvinvointi parani.
Katso täältä, miltä Juncarin tuotannossa näyttää nykyään ja kuuntele samalla, miten HappyOrNot vaihtui punaisesta vihreään: https://areena.yle.fi/1-50749598
Hyödynnä lisäksi Juncarin kuormituksen kevennysvinkit: https://www.ttl.fi/terveellinentyo/keinot/kevennetaan-1/

Uusi opas työympäristön vuorovaikutteiseen suunnitteluun julkaistu

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan työn ja työympäristön ennakoivaa ja vuorovaikutteista suunnittelua varten. Julkaisu on ladattavissa osoitteessa: https://stm.fi/-/uusi-kasikirja-tyoympariston-vuorovaikutteiseen-suunnitteluun

Suomen Ergonomiayhdistys TTL:n yhteistyökumppanina Terveellinen työ -kampanjassa

Suomen Ergonomiayhdistys on virallinen yhteistyökumppani Terveellinen työ 2020-2022 -kampanjassa: https://www.ttl.fi/terveellinentyo/etusivu/yhteistyokumppanit/
Terveellinen työ 2020-2022 -kampanja liittyy Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) kaksivuotiseen kampanjaan, jonka tavoitteena on keventää tuki- ja liikuntaelinten sekä aivojen liiallista kuormitusta työssä. Lisäksi tavoitteena on vähentää myös henkistä ja sosiaalista kuormaa.
Lisätietoja kampanjasta: https://www.ttl.fi/terveellinentyo/ ja https://healthy-workplaces.eu/fi

The Ergonomist: An ergonomics perspective from Finland

The Ergonomist-lehdessä julkaistussa artikkelissa Päivi Steffen ja Arto Reiman Suomen Ergonomiayhdistyksestä taustoittavat suomalaisen työelämän korkeaa laatua ergonomian näkökulmasta. Kirjoittajien mukaan ergonomian asiantuntijoiden rooli tullee korostumaan entisestään työterveyshuollon painopisteen siirryttyä ennaltaehkäisevään suuntaan. Ergonomian asiantuntijoita tarvitaan tulevaisuudessa myös hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi työurien pidentämisessä. Lue artikkeli täältä (pdf)

Hyviä vinkkejä ajoergonomian parantamiseksi

Ajatko paljon? Tarkista nämä 10 asiaa ajoergonomiassasi
"Monilta työpaikoilta löytyy nykyään säädettävät pöydät ja tuolit, jotka mahdollistavat työskentelyasennon vaihtelun myös seisaalleen. Sama ei kuitenkaan onnistu auton ratissa, jossa paikallaanolon ongelmat ovat yhtälailla läsnä jo yllättävän lyhyilläkin matkoilla".

Hyviä vinkkejä ajoergonomian parantamiseksi antavat Suomen Ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja Arto Reiman ja Työterveyslaitoksen ergonomia-asiantuntija Mika Nyberg LeasePlan-sivustolla:
https://www.leaseplan.com/fi-fi/ajankohtaisia-autoilun-artikkeleita/auton-kaytto-ja-huolto/tarkista-nama-10-asiaa-ajoergonomiassasi/

Työterveyslaitoksen Työpiste-lehti: Kokonaisvaltaisen ergonomian edut

Kokonaisvaltainen ergonomia keskittyy työhön, ei yksittäiseen ihmiseen
Työterveyslaitoksen uusimmassa Työpiste-verkkolehdessä on haastateltu Suomen Ergonomiayhdistyksen varapuheenjohtajaa Teemu Suokkoa ja Työterveyslaitoksen johtavaa tutkijaa Virpi Kalakoskea kokonaisvaltaisen ergonomian eduista. Lue lisää mm. seuraavista asioista:
Ergonomia on paljon muutakin kuin tuolin säätämistä
Ihmisen mittainen työ
Kuinka kilpailukyky ja työkyky säilyvät ergonomian keinoin
Ergonomia kohenee yhteistyöllä.
https://www.ttl.fi/tyopiste/kokonaisvaltainen-ergonomia-keskittyy-tyohon-ei-yksittaiseen-ihmiseen/

Opinnäytetyökilpailun 2020 voittaja on Kati Nevalainen

Lue lisää 2020 opinnäytetyökilpailun voittaneesta Kati Nevalaisen opinnäytteestä: Työterveysyhteistyö terveyden edistämisessä fyysisesti raskaassa työssä. Tapaustutkimus metallialan yrityksessä

Jäsenkysely 2019: Ergonomialla paljon potentiaalia työpaikkojen tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääjänä

TIEDOTE
17.6.2020

Ergonomialla paljon potentiaalia työpaikkojen tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääjänä

Kuluvana vuonna 35 vuotta täyttävä Suomen Ergonomiayhdistys on maamme suurin ergonomian asiantuntijoita yhdistävä verkosto. Syksyllä 2019 jäsenillään teettämällä kyselyllä yhdistys halusi selvittää, mitä ergonomit pitävät alallaan tärkeänä, ja miten he haluaisivat nähdä sitä edelleen kehitettävän Suomessa. Kyselyyn vastasi kolmasosa aktiivisesta jäsenistöstä. Suurin osa vastaajista toimii opetus-, konsultointi- ja muissa vastaavissa asiantuntijatehtävissä.

Monitieteinen ergonomia

Ergonomia on tieteenala, jonka tavoitteena on työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen vaikuttamalla ihmisen ja työjärjestelmän muiden osien vuorovaikutukseen. Ergonomialla tarkoitetaan myös käytännön toimia ja prosesseja, joiden avulla säädellään ihmisen ja työn välisiä fyysisiä, kognitiivisia ja organisatorisia kuormitustekijöitä. Lähtökohtana on kuormitustekijöiden kokonaisvaltainen tunnistaminen.

Pääaineena ergonomiaa opetetaan Suomessa Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Ergonomiaan oleellisesti kuuluva systeeminen suunnittelunäkökulma korostuu teknisillä aloilla. Vaikka ergonomiaa terminä ei löydy muiden yliopistojen opetussuunnitelmista, sen ydinsisällöt kuitenkin löytyvät erilaisten kokonaisuuksien alta: työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi, kestävät organisaatiot ja tuottavuus.

Tavoitteena kestävä ja tuottava työ

Ergonomian tavoitteena on tuottaa kestäviä ja tuottavuutta lisääviä ratkaisuja työpaikoille. Ergonomiayhdistyksen kyselyn perusteella jäsenet kokevat, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomessa olisi tarvetta paljon nykyistä aktiivisemmalle yhteistyölle työpaikkojen eri toimijoiden välillä. Ergonomian edistäminen työpaikalla edellyttää johdon, työsuojelun, suunnittelijoiden, henkilöstöpuolen ja työterveyshuollon yhteistyötä.

Avoimissa vastauksissa haasteeksi koettiin, että ergonomiaa alana ja ergonomeja ei tunnisteta tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen asiantuntijoina. Kaiken kaikkiaan laaja-alaisen yhteistyön perustaksi nähtiin juuri ergonomiaosaamisen tunnettuuden lisääminen työelämän eri toimijoiden keskuudessa. Erityisesti esimiesten ja ylimmän johdon osallistamista peräänkuulutettiin.

Ergonomia on työkalupakki

Kyselyn perusteella ergonomia-ammattilaisista yli kaksi kolmannesta pitää työterveystoimijoita ainoina aktiivisina ergonomian edistäjinä työpaikoilla. Haasteeksi muodostuu tällöin työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen erillisinä prosesseina kokonaisvaltaisen kehittämisen sijaan. Kestävien ja tuottavuutta aidosti lisäävien ratkaisujen löytämiseksi tarvittaisiin työpaikkojen sisällä olevaa syvällistä ymmärrystä ihmisen ja järjestelmän moninaisesta vuorovaikutuksesta.

Ergonomian työkalupakki on laaja: työkaluja löytyy niin työolojen säätelyyn yksittäisen työntekijän kannalta kuin työyhteisön ja organisaatiotason kehittämiseen. Ihannetilanteessa työpaikan sisällä työskentelevä, työn ominaispiirteet hyvin tunteva ergonomi osallistaa kehittämistyöhön työpaikan eri toimijat hyödyntäen kunkin erityisosaamista.

Lisätietoja: Suomen Ergonomiayhdistys ry:n pj Arto Reiman, arto.reiman@oulu.fi

Mihin ergonomia on kadonnut työpaikkojen kehittämisessä?

Suomen Ergonomiayhdistyksen puheenjohtaja Arto Reiman ja varapuheenjohtaja Teemu Suokko ovat pohtineet ergonomian katoamista työpaikkojen kehittämisestä puheenvuoro-artikkelissaan uusimmassa Työelämän tutkimus -lehdessä 02/2020.

Artikkeli on luettavissa pdf-muodossa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/90736/53646
Työelämän tutkimus -lehti luettavissa kokonaisuudessaan: https://journal.fi/tyoelamantutkimus/

Ergonomia ja sosiotekninen suunnistusvaisto - Teemu Suokon vierasblogi Ossi Auran Human Productivity -sivustolla

Suomen Ergonomiayhdistyksen varapuheenjohtaja Teemu Suokko kirjoitti 18.4.2020 Ossi Auran Human Productivity -sivuston vierasblogiin ergonomiasta ja sosioteknisesta suunnistusvaistosta.

Lue blogikirjoitus täältä: Ergonomia ja sosiotekninen suunnistusvaisto

"Kukaan ei tule suomalaiselle yhteiskunnalle tai siellä toimiville yrityksille lahjoittamaan kilpailukykyä ja työhyvinvointia. Ne on osattava tehdä itse."

Tutustu samalla Ossi Auran ajatuksiin ja tutkimustuloksiin henkilöstötuottavuudesta:
https://www.ossiaura.com/

Ergonomia - työn ja terveyden jatkuvuuden johtaminen -artikkeli Tekijä-lehdessä

Suomen Ergonomiayhdistyksen varapuheenjohtaja Teemu Suokko kirjoittaa uusimmassa Tekijä-lehden numerossa 04/2020 ergonomiasta terveyden ja turvallisuuden jatkuvuuden johtamisen näkökulmasta.

Etätyön ergonomiaa

Koronaviruksen leviämisen myötä ovat Suomi, suomalaiset ja myös suomalainen työelämä joutuneet kohtaamaan nopeasti uudenlaisia haasteita. Työpaikat joutuvat nyt etsimään ja kokeilemaan kiireisesti uudenlaisia työnteon muotoja ja esimerkiksi etätyöskentelystä on muutamassa päivässä muodostunut normaali käytäntö osaksi työnteon arkeamme.

On hyvä muistaa, että hyvällä ergonomialla on tässä muutoksessa erittäin suuri merkitys työnteon mahdollistajana. Työnteon edellytysten kehittämiseen ja esimerkiksi hyvän työympäristön rakentamiseen tulee kiinnittää huomiota myös etätöissä. Hyviä vihjeitä etätyön toteuttamiseen löydätte esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen oppaista.
Omaa työpistettä - etänä, kotona, opiskellessa tai työpaikalla voi ja tulisi tarkastella ja kehittää tutkittuun tietoon perustuvien ergonomiaoppien mukaisesti. Martti Launiksen ja Jouni Lehtelän toimittamasta Ergonomia-kirjasta sivulta 147 lähtien löytyy seikkaperäisiä ohjeita työskentelyasentoihin ja -korkeuksiin, katselukohteiden sijoitteluun ja työkohteiden sijoitteluun sekä vaikkapa ikänäön vaikutuksiin tässä kokonaisuudessa. Kannattaa myös palautella mieleen miten uusissa tilanteissa voitaisiin soveltaa hyviä ja jo olemassa olevia ergonomiakäytäntöjä, joita on koottu esimerkiksi Työterveyslaitoksen ergonomian tietopankkiin.

Ergonomiaselvitys kumiteollisuudessa

Pohjoismaisen ergonomiayhdistyksen (NES) puheenjohtaja Elina Parviainen on tehnyt ergonomiaselvityksen kumiteollisuudessa. Tämä Työturvallisuuskeskuksen julkaisu on vapaasti ladattavissa

Työturvallisuuskeskuksen sivuilta pdf-muodossa: Ergonomiaselvitys kumiteollisuudessa

Ergonomia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tukena

Suomen Ergonomiayhdistyksen varapuheenjohtaja ja MSK Cabins Group Oy:n työsuojelupäällikkö ja työympäristöasiantuntija Teemu Suokko on ollut mukana Työkaari kantaa- tuottavaa hyvinvointia - hankkeessa ohjausryhmän jäsenenä.

Lue täältä Teemun ajatuksia ergonomian merkityksestä tuottavan ja työhyvinvointia tukevan toimintaympäristön kehittämisessä: Ergonomia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tukena.

Artikkelikirja työkyvystä ja ikääntymisestä

Suomen Ergonomiayhdistyksen jäsen professori Clas-Håkan Nygård on toimittanut englanninkielisen artikkelikirjan työkyvystä ja ikääntymisestä: Sustainable Work Ability and Aging.

Kirja on vapaasti ladattavissa täältä: https://www.mdpi.com/books/pdfview/book/2027